Valjakkoajo on Suomen Ratsastajainliiton alainen kilpailulaji, jonka toi Suomeen vuonna 1986 Savijärven kartanon isäntä Rolf Simonsén. Suomessa lajissa kilpaillaan yleisimmin joko yhden tai kahden hevosen/ponin valjakolla. Maailmalla kilpaillaan paljon myös nelivaljakoilla. Valjakkoajoon tarvitaan hevosen lisäksi valjaat, vaunut, ajuri sekä olennaisena osana groomi eli vaunuavustaja. Kilpailu koostuu kolmesta osakokeesta (koulukoe, kestävyyskoe ja tarkkuuskoe). Kilpailuissa osakokeiden tulokset ilmoitetaan virhepisteinä. Lopputulos saadaan laskemalla kaikkien kolmen osakokeen virhepisteet yhteen. Mitä vähemmän virhepisteitä on, sitä parempi on tulos. Hevosten hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota kilpailujen aikana ja eläinlääkärit sekä stewardit tarkkailevat hevosten kilpailukuntoa läpi kilpailun.

Koulukoe mittaa hevosen laatua, koulutustasoa ja kuuliaisuutta sekä ajurin ajotaitoa. Koulukoe suoritetaan etukäteen opetellun ohjelman mukaisesti. Arviointi perustuu tuomaripisteisiin, joihin vaikuttavat mm. hevosen liikkeet, kuuliaisuus, rentous, suorituksen täsmällisyys ja ajurin ajotaito. Ohjelmaan kuuluu pysähdyksiä, peruutuksia ja siirtymisiä askellajista toiseen. Suoritus koostuu suorista ja kaarevista ajoreiteistä, joita esitetään käynnissä, ja ravissa. Vaativissa ja vaikeissa luokissa ohjelmiin voi kuulua myös koottuja askellajeja, yhdellä kädellä ajoa sekä laukkaa. Koulukokeen näyttävyyttä lisäävät valjakon perinteitä kunnioittavat varusteet ja vaatteet.

Kestävyyskoe sisältää kaksi osuutta ja sen kokonaispituus on luokan vaikeustasosta riippuen 10-17 km. Ensimmäinen osuus voidaan suorittaa myös valvottuna verryttelynä, kuten tämän vuoden Top Drivining kilpailussa tehdään. Valvotun verryttelyn pituus on luokasta riippuen 15-25 minuuttia. Jälkimmäiseen osuuteen sisältyy 4-8 maastoon rakennettua estealuetta. Vauhdikas ja näyttävä osakoe vaatii valjakolta kestävyyttä ja voimaa sekä maastoesteillä myös huikeaa teknistä taitoa ja rohkeutta. Arviointi perustuu ihanneajoissa pysymiseen sekä estealueilla nopeuteen ja virheettömään suoritukseen. Kestävyyskokeessa groomin merkitys korostuu. Groomi estää vaunua kaatumasta tasapainottamalla vaunua tiukoissa ja vauhdikkaissa kaarteissa. Groomi pitää myös huolta siitä, että valjakko pysyy maastossa oikealla reitillä ja ihanneajoissa.

Kilpailun päättää tarkkuuskoe, jonka tarkoituksena on mitata valjakon henkistä ja fyysistä palautumista vauhdikkaasta kestävyyskokeesta. Tarkkuudessa vauhti ja virheiden välttäminen ratkaisevat kapeista porteista koostuvalla radalla. Tarkkuuskokeessa on 14-20 kartioista muodostettua porttia, joiden leveys on luokan vaikeustasosta riippuen 20-40 cm enemmän kuin kunkin valjakon vaununleveys. Kartioiden päällä on pallot, joiden tiputtamisesta seuraa virhepisteitä. Radalla saattaa olla myös matalia siltaesteitä tai puomeista muodostettuja kujia. Myös annetun enimmäisajan ylittämisestä saa virhepisteitä. 

Lisää tietoa lajista http://www.valjakko.net/
http://www.ratsastus.fi/lajit/valjakkoajo